Patikointia Costa del Solilla
| Yleistä | Varusteet |
|
Etelä-Espanjan vuoristot ja luonnonpuistot tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa vuorikävelystä kiinnostuneille lomailijoille. Monet kohteet ovat saavutettavissa myös julkisilla kulkuneuvoilla, ja auton vuokraamalla pääsee muutamassa tunnissa hyvin etäälle rannikon ihmisvilinästä. Luonnonpuistoista on painettu hyviä opaskarttoja (kustantaja Editorial Penibetica), joita voi ostaa esimerkiksi Málagan keskustan isoista kirjakaupoista. Kartan mukana tulee pieni opaskirjanen, jossa on esitelty puiston kävely- ja pyöräilyreittejä. Kartoista on sekä espanjan- että englanninkielisiä painoksia. Andalucian paikallishallinto on niin ikään julkaissut omia karttojaan, joita voi löytää paikallisista kirjakaupoista. (Myös nettikartoista voi olla apua etenkin itselle outojen pikkukylien paikallistamisessa kartalta.) Merkityistä patikointireiteistä on tehty espanjankielinen patikkareittiopas, jota jaetaan ilmaiseksi mm. Fuengirolan keskustan turisti-infossa (näin ainakin keväällä 2008). Vastaavia kirjasia löytyy myös suomeksi (osta tarvittaessa jo Suomesta mukaasi) ja englanniksi (esim. Amazon-nettikaupasta). Keskeisimmät ja näyttävimmät reitit löytyvät yleensä melko samalla tavalla kuvattuna oppaasta kuin oppaasta. Andalucian alueen tienumerointi on uudistettu pari vuotta sitten, ja numerointityö on vielä meneillään. Tästä syystä kartoissa näkyvät tienumerot eivät aina vastaa tienviitoista löytyviä numeroita. Huom. Jos näet ruskeita, karvaisia toukkia taapertamassa ketjuna maata pitkin, varo. Toukat ovat erittäin myrkyllisiä, eikä niihin pidä koskea. [Lue lisää] |
Espanjassa voi patikoida ympäri vuoden, mutta kuumimmat kesäkuukaudet voivat olla tukalia. Itse olemme mieltyneet etenkin huhtikuuhun, jolloin keli on yleensä varsin miellyttävä ja luonto vehreää. Lyhyelle, tunnin tai kahden kävelylle voi lähteä pelkän vesipullon, lippalakin ja aurinkovoiteen ja -lasien turvin, mutta vähänkin pidemmälle retkelle kannattaa ottaa reppu, pitkähihainen paita, pari litraa juotavaa henkilöä kohti ja pientä syötävää. Vuoristopoluilla pärjää usein lenkkitossuillakin, mutta vaelluskengillä matkanteko on vielä miellyttävämpää ja riski nilkan nuljahdukseen pienempi. Monissa puistoissa on viitoitettuja polkuja ja opastauluja, mutta oma kartta (ja kenties kompassi) tuovat varmuutta suunnistamiseen. Lumirajan yläpuolelle mentäessä on syytä varustautua kuten syksyiselle vaellukselle Suomen Lapissa (pipot, käsineet, kuorivaatteet ja urheilukerrastot). Aurinkolaseja ja aurinkovoidetta ei silti pidä jättää pois pilvisenäkään päivänä, tai on riski polttaa kasvonsa tai lumisokeutua. Oheisista retkikertomuksista ja niiden valokuvista voi katsella, minkälaisessa vaatetuksessa olemme itse kulloinkin olleet liikkeellä. |
| Suosikkikohteitamme | |