Sivua on viimeksi päivitetty 16.4.2009 - kW
La Maroman huippu sijaitsee Andaluciassa, Axarquían alueella. Sierras de Tejeda, Almijara y Alhama -luonnonpuistoon ajaa Málagasta autolla moottoritietä muutaman tunnin (Torre del Marin kohdalta pohjoiseen).
Alueella on merkittyjä patikkareittejä, joiden kuvaukset löytyvät muun muassa Junta de Andalucían sivuilta (kts. esim. [1] ja [2]). Suunnistimme itse alueella maastokarttojen avulla, jotka ostimme Málagan keskustasta karttoihin erikoistuneesta La Casa del Mapa -liikkeestä. Ilmeisesti kyseistä liikettä ei enää ole ainakaan entisellä nimellään. (Lisätietoja La Maromasta ja muista huipuista löytyy myös englanniksi SummitPostin sivulta.)
Kiipesimme Maromalle kahdesti, sillä ensimmäisellä kerralla emme sumun takia päässeet huipulle asti. Tuolloin lähestyimme huippua pohjoisesta päin. Tällä reitillä nousua El Robledalin pysäköintialueelta huipulle tulee noin 1000 metriä. Polku seurailee metsäistä harjua ja on verrattain helppokulkuinen.
Sumu vyöryy vastaamme La Maroman pohjoisrinteillä. Jonkin aikaa pilvessä talsittuamme päätimme luopua huipun tavoittelusta tällä kertaa ja palata takaisin. Kirsin vanhat vaelluskengät hajosivat, ja ennen seuraavaa retkeä ostettiin Fuengirolan Cortesta uudet.
Seuraavalla kerralla päätimme kiivetä vaihtelun vuoksi huipulle etelästä, vaikka nousua kertyy tällöin pystysuunnassa 1400 metriä. Jätimme auton Canillas de Aceituno -nimiseen kylään (n. 650 m merenpinnasta) ja lähdimme kiipeämään. Huipulle johtavan reitin alkua ei ole varsinaisesti viitoitettu, mutta se löytyi hautausmaan jälkeen oikealle johtavan hiekkatien päästä.
Sendero Casa de la Nieve on yksi luonnonpuiston merkityistä patikkareiteistä. Reitin alussa olevassa opaskartassa annettiin matka-ajaksi 4 tuntia (yhteen suuntaan), ja meiltä meni edestakaiseen matkaan taukoineen noin 9 tuntia.
Pilvet tulivat tälläkin kertaa vastaan noin 1700 metrissä. Päätimme kuitenkin jatkaa kapuamista, sillä sumu ei ollut aivan läpitunkematonta. Hankalammissa paikoissa polku oli merkitty paaluin ja kivisin kummelein. Kartta ja kompassi olivat silti hyvä varmistus.
Vuoren laelle päästyämme sumuseinä äkkiä aukesi ja saatoimme todeta, että vuoren pohjoispuoli oli likimain pilvetön.
Myöhäinen lounas Maroman laella. Ruokalistalla oli leipää, tonnikalapateeta, suklaata, banaaneja ja integraali-magdalenoja. Taustalla näkyvät vuoren eteläseinustaa pitkin kohoavat pilvet.
Näkymä lounaspaikastamme pohjoiseen.
Huipulla!
Paluumatkalla näimme useaan otteeseen villivuohia. Tässä kuvassa näkyy ainakin kaksi. Vuohet loikkivat rinnettä ylös ja alas kadehdittavan vaivattomasti.
Iltaa kohti taivas kirkastui. Mika ja Maroman huippu etelästä nähtynä. Tuolla me olimme!
Ilta alkoi jo hämärtyä, kun vihdoin saavuimme takaisin Canillas de Aceitunon kylään.
[Takaisin sivulle Patikointia Costa del Solilla]
Sivua on viimeksi päivitetty 16.4.2009 - kW